Kasvatustiedefoorumi

Kasvatustiede-foorumi sai epävirallisen alkunsa vuoden 2022 syksyn ja loppuvuoden aikana. Toiminta alkoi, kun Minni Matikainen (JyU) ja Roosa Yli-Pietilä (TaU) kutsuivat koolle nuoria kasvatustieteilijöitä ympäri Suomea käymään yleisellä tasolla dialogia omista intresseistään sekä laajemmin kasvatustieteellisistä kysymyksistä. 

Heti ensimmäisen tapaamisen aikana vielä nimeämättömän Kasvatustiede-foorumin jäsenet allekirjoittivat tavoitteen laajentaa kasvatustieteellistä keskustelua Suomessa ja pyrkimyksen ottaa enemmän kantaa yhteiskunnassa esiintyviin kasvatuksellisiin ja koulutuksellisiin kysymyksiin. Paikallaolijat ihmettelivät, miksi kasvatustieteilijät ottavat niin harvoin kantaa kasvatuksellisiin kysymyksiin julkisilla forumeilla. Tunnistettiin, että usein psykologit ja psykiatrit ovat niitä, keiden ääni kuuluu voimakkaimmin yhteiskunnassa kasvatus- ja koulutuskysymyksistä keskustellessa. Osanottajat halusivat kuitenkin sitoutua rakentamaan inklusiivista keskustelua, eli tarkoituksena ei ole työntää (kasvatus)psykologiaa pois julkiselta areenalta, vaan laajentaa ja rikastaa keskustelua. Toisaalta osanottajien moninaisuudesta johtuen painotuseroja toiminnan tavoitteissa ja tunnistetuissa ongelmakohdissa oli havaittavissa. Sen lisäksi, että keskustelun laajentamispyrkimys nimettiin tärkeäksi päämääräksi myös kysymys siitä, missä ja miten Kasvatustiede-foorumi haluaa ottaa osaa dialogiin, herätti keskustelua tai mitä muuta ryhmä voisi tehdä. Tulevaisuuden ideoina hahmoteltiin jonkinlaisen (keskustelu)alustan muodostamista, yhteistä tutkimuksen tekoa ja tutkimusjournaalin perustamista. 

Vuoden 2022 syksyn ja loppuvuoden aikana Kasvatustiede-foorumin jäsenet kävivät rikasta ja monipuolista keskustelua yhteisön toiminnan muodoista, tavoista sekä yhteistä toimintaa määrittävistä arvoista. Arvodialogin pohjalta ryhmä päätyi valitsemaan toimintansa pohja-arvoiksi elämän itsessään, sisältäen monimuotoisen elämän ehtojen vaalimisen ja ylläpitämisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden sekä avoimen ja jatkuvan dialogin. Myöhemmin arvokeskustelua jatkettiin tarkentamalla, mitä valitut neljä arvoulottuvuutta pitävät sisällään (ks. https://flinga.fi/s/F7JHZVA). Ryhmässä päätettiin, että arvokeskusteluun, ryhmän sääntöihin ja toimintamalleihin tulee palata tasaisin väliajoin, jotta jatkuvan ja avoimen dialogin periaate täyttyisi ja ryhmän toiminta pysyisi tuoreena ja huomioisi ajassa tapahtuvat muutokset, kuten ryhmän ydinjäsenten vaihdokset ja ihmisten kasvuprosessit. Arvokeskustelun keskellä ryhmässä virisi ajatus alkaa käymään dialogia kohdennetusti erilaisista kasvatuksellisista ilmiöistä. Idea virisi erityisesti siitä, että ryhmässä on litteroitu kaikkien tapaamisten keskustelut.