-
Continue reading →: Kasvatuksen ja koulutuksen tutkijoiden vetoomus kansallisten kokeiden käyttöönottoa vastaan
Kasvatustiedefoorumi jakaa tutkijoiden Laura Ketosen, Leea Lakan ja Jukka Rantalan laatiman vetoomuksen kansallisten kokeiden käyttöönottoa vastaan. Kasvatustiedefoorumi ei ole järjestämässä vetoomusta, mutta jakaa sitä eteenpäin sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi ja seisoo yhteisönä sen takana. https://openletter.earth/kasvatuksen-ja-koulutuksen-tutkijoiden-vetoomus-kansallisten-kokeiden-kayttoonottoa-vastaan-00c428a2 Hyvä kasvatuksen ja koulutuksen tutkija, Eduskunnan tarkastusvaliokunta on hyväksynyt mietinnön perusopetuksen oppimistuloksista, tasa-arvosta ja tietopohjan…
-
Continue reading →: Käyttäytymisen arviointi ei mittaa oppilaan käyttäytymistä, vaan rakentaa sitä
Laura Liukko Arviointi ei ole koskaan pelkkä tekninen väline tiedon tai taidon mittaamiseen. Kuten Sara Komulainen (2026) hiljattain Kasvatustiedefoorumilla muistutti, arviointimenetelmät sisältävät aina käsityksiä siitä, mitä pidetään arvokkaana, millaista osaamista arvostetaan ja millaisia ihmisiä koulutuksen ja kasvatuksen tulisi kasvattaa. Arviointi ei mittaa siis ainoastaan vallitsevaa todellisuutta, vaan se osallistuu sen…
-
Continue reading →: Mikä lasketaan todisteeksi oppimisesta?
Arviointimenetelmien tarpeellisuus suhteutuu aina siihen, millaista tietoa ja osaamista pidämme arvokkaana. Siksi arviointia ei voi tarkastella puhtaasti teknisenä muodollisuutena, vaan on huomioitava myös ääneen sanomattomia oletuksia, joita erilaiset näkökulmat pitävät sisällään liittyen tiedon luonteeseen ja mitattavuuteen. Tavoitteet määrittävät arviointimenetelmän Yksinkertaisimmillaan arvioinnin ja tiedon luonteen kietoutumista toisiinsa voidaan tarkastella erityyppisen osaamisen…
-
Continue reading →: Miten kansallisten kokeiden tutkimusnäyttöä tulisi tulkita?
Laura Ketonen ja Päivi Atjonen Julkaisimme keväällä 2025 Kasvatus-lehdessä katsauksen kansallisia kokeita koskevasta kansainvälisestä tutkimuksesta (Ketonen & Atjonen, 2025). Ensisijainen tavoitteemme oli muodostaa tutkimusperustainen kokonaiskuva ilmiöstä, josta oli Suomessa keskusteltu opetus- ja kasvatusalalla jo yli kaksikymmentä vuotta, mutta jonka ympärillä käytävä keskustelu oli jälleen voimistumassa. Keskustelu kansallisista kokeista on sittemmin…
-
Continue reading →: Lasten ja nuorten demokraattisesta osallisuudesta
Haastan vallitsevan oletuksen laissa, jonka mukaan lapset eivät ole valmiita tai kykeneviä toimimaan vastuullisina kansalaisina. [..] Osoitan vakuuttavia todisteita siitä, että lapset ovat kykeneviä osallistumaan kaikkein tärkeimmissä deliberatiivisissa toiminnoissa. Tällöin lapset saavat mahdollisuuden antaa panoksensa haastaviin ongelmiin, joita heidän yhteisönsä kohtaavat. (Morse, 2008, s. 24) Mika Morsen puhutteleva lainaus toimii…
-
Continue reading →: Lapsen kokemus – Miksi sen kohtaaminen voi olla aikuiselle vaikeaa?
Nostan tässä keskustelupuheenvuorossa muutamia huomioita liittyen siihen, miksi lapsen kokemuksen kohtaaminen, sen äärelle pysähtyminen, voi olla aikuiselle vaikeaa. Lopuksi pohdin, miten kohtaamisen hetkien vaalimista voisi mahdollistaa. Kirjoitus on syntynyt Kasvatustiedefoorumilla 13.2.2026 pitämäni alustuksen ja siitä virinneen keskustelun tuotoksena. Lapsen ja aikuisen välinen suhde Lapsen ja aikuisen välinen suhde on lähtökohdiltaan…
-
Continue reading →: Kriittisen pedagogiikan juurilla: Theodor Adornon kasvatus- ja sivistysteoreettinen ajattelu
JOHDANTO Tässä kirjoituksessa tulkitsen, analysoin ja arvioin Frankfurtin koulun kriittistä teoriaa edustavan Theodor Adornon (1903–1969) pedagogista ajattelua. Tarkastelen puolisivistyksen teoriaa, kasvatusta täysi-ikäisyyteen ja kasvatusta barbarian purkamiseen. Lisäksi arvioin Adornon pohdintojen merkitystä nykyajan näkökulmasta: vertaan niitä emansipatorisiin didaktisiin malleihin ja suhteutan ne kritiikkiin siitä, että sivistys on konservatiivinen, porvarillinen ja taantumuksellinen…
-
Continue reading →: Perustamistarina
Kasvatustiedefoorumi sai alkunsa vuoden 2022 syksyn ja loppuvuoden aikana. Toiminta alkoi, kun kaksi tutkijaa kutsuivat koolle nuoria kasvatustieteilijöitä ympäri Suomea käymään yleisellä tasolla dialogia omista intresseistään sekä laajemmin kasvatustieteellisistä kysymyksistä. Heti ensimmäisen tapaamisen aikana vielä nimeämättömän Kasvatustiedefoorumin jäsenet allekirjoittivat tavoitteen laajentaa kasvatustieteellistä keskustelua Suomessa ja pyrkimyksen ottaa enemmän kantaa yhteiskunnassa…
Kirjoitukset
